Yleisohjelma

Hyväksytty Ympäristöpuolue ry:n kokouksessa 20.1.2021

Tässä yleisohjelmassa esitellään Ympäristöpuolue r.p.:n toiminnan periaatteita ja tavoitteita. Mukaan toimintaamme ovat lämpimästi tervetulleita kaikki, jotka kokevat näiden tavoitteiden saavuttamisen tärkeäksi. Poliittinen toiminta on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tehdä jotakin oman asuinympäristönsä hyväksi, tai laajemmin meidän kaikkien fyysisen, henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

JOHDANTO – YMPÄRISTÖ ON KAIKKI YMPÄRILLÄMME

Ympäristöpuolueen toiminnan lähtökohtana on ajatus, jossa ympäristöä on luonnon lisäksi kaikki muukin ympärillämme. Luonnonympäristöt, asuinympäristöt, kaupunkiympäristöt, maaseutu. Kulttuuriympäristöt, teollisuusympäristöt, työympäristöt, ihmiset. Kaikki ovat yhden suuren palapelin yhtä tärkeitä osasia, joita tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena.

Olemme avoin ja avarakatseinen, yksilön vapautta ja vastuuta korostava puolue, joka kokoaa yhteen laajan kirjon erilaisia ihmisiä erikokoisista kaupungeista ja maaseudulta. Meitä kaikkia yhdistää tavoite luonnon ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asettamisesta etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Luonnonläheiset ja turvalliset asuinympäristöt, ihmisen kokoiset kaupungit, elinvoimainen maaseutu ja menestyvät kotimaiset yritykset eri puolilla maata ovat keskeisiä tavoitteitamme.

Pyrimme asiapohjaiseen ja inhimilliseen päätöksentekoon, jossa todetut epäkohdat johtavat nopeasti myös käytännön korjaaviin toimiin. Pidämme tärkeänä puolueiden välistä sopuisaa yhteistyötä, jolloin kaikki asiantuntijavoimat saadaan käyttöön yhteiseksi hyväksi.

Toimimme päätöksenteossa ja asioiden taustoja selvittäessämme kaikkia osapuolia kuunnellen, ymmärtäen ja arvostaen. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat asioihin hyvinkin eri tavalla, kukin omista lähtökohdistaan. Rohkeasti yhdessä tekemällä onnistumme kehittämään luovia ja yksilöllisiä ratkaisuja, ja teemme Suomesta meille kaikille parhaan paikan elää ja asua.

1) LUONNONYMPÄRISTÖJEN SUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN

Tasapaino ihmisen toiminnan ja luonnon hyvinvoinnin välillä on elämän säilyttämisen kannalta oleellisen tärkeä tavoite. Tasapainoa on ylläpidettävä siellä, missä se on vielä olemassa, ja palautettava sinne, mistä ihminen on sen toiminnallaan hävittänyt. Jotta emme ylittäisi maapallon kantokykyä, luonnonvarojen tuhlaileva käyttö tulee lopettaa ja kulutustottumuksiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ilmastonmuutos on kaikkien maailman valtioiden yhteinen ongelma, ja sen hillitsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa kansainvälistä yhteistyötä.

* Ihmisen toiminnan seurauksena monet kasvi- ja eläinlajit ovat kuolemassa sukupuuttoon. Niillä kaikilla on oma tärkeä merkityksensä joko ravintoketjujen osana tai pölyttäjinä, jotka mahdollistavat kasvien lisääntymisen. Jonkun lajin katoaminen vaikuttaa aina muihin, ja lopulta vaikutukset ulottuvat ihmiseen saakka. Meillä Suomessa suurimmassa vaarassa ovat vanhoissa metsissä elävät lajit, joten näitä metsiä ja niiden monipuolista lajistoa tulee suojella aivan erityisesti. Myös kaupunkien omistamien vanhojen metsien säilyttämisestä tulee huolehtia, koska niissä elää talousmetsäkäytön puuttuessa usein hyvin rikas lajisto.

* Yhtenäisten metsäalueiden ja niiden muodostamien, luonnonvaraisille eläimille ja virkistyskäytölle tärkeiden viheryhteyksien säilyttäminen tulee huomioida alueita kaavoitettaessa.

* Talousmetsien kestävän käytön mahdollisuuksia on tarkasteltava entistä pitkäjänteisemmin ja huolellisemmin, ja vaihtoehdoista tulee jakaa tietoa entistä paremmin.

* Luontoalueiden säilymisestä on pidettävä huolta myös niiden ilmasto- ja terveysvaikutusten sekä viihtyvyysarvojen takia. On tärkeää, että erityisesti lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden kokea ja oppia luonnon merkityksen. Tulevien sukupolvien vieraantumisella luonnosta saattaisi olla kauaskantoiset seuraukset.

* Kaupunkien ja taajamien kaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa on huomioitava lähiluonto ja arvokkaat luontoalueet. Luonnon on oltava helposti ja nopeasti saavutettavissa myös kävellen, ja maisemallisesti tai lajistollisesti merkittävät yksittäiset luontokohteet on säilytettävä.

* Rakentamisessa on huomioitava rakennusten koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset rakennusmateriaalien hankinnasta lähtien. On otettava käyttöön entistä enemmän luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja, ja kaupunkien ja kuntien lupakäytäntöjen tulee osaltaan kannustaa siihen.

* Energian tuotantotapoihin liittyviä valintoja ja niiden seurauksia tulee pohtia myös pitkällä aikavälillä. Omavaraisuus, energiantuotannon hajauttaminen ja ydinvoiman välttäminen ovat tavoiteltavia päämääriä. Sen sijaan, että taloudelliset resurssit sidottaisiin pitkiksi ajoiksi yhteen tiettyyn energiantuotantotapaan, on oltava mahdollisuus suunnata niitä enenevässä määrin ekologisiin energiainnovaatioihin.

* Liikenteen käyttövoimavaihtoehtoja punnittaessa on otettava huomioon kunkin liikennevälineen koko elinkaaren aikaiset päästöt valmistusmateriaalien hankinnasta lähtien.

* Itämeren, muiden vesistöjen ja pohjaveden kunnosta ja laadusta tulee pitää huolta. Elinkeinotoiminnan lupakäytännöt ja valvonta on saatettava tasolle, jolla saavutetaan vesialueiden ja pohjavesien hyvä tila.

* Kaivos- ja kiviainesteollisuuden avolouhokset vaurioittavat luontoa ja maisemaa peruuttamattomasti. Melun, pölyn, jätevesien ja muiden aiheuttamiensa ympäristöhaittojen takia ne ovat lisäksi suuri terveysriski alueen asukkaille ja estävät yleensä vuosikymmenten ajaksi kaiken virkistyskäytön ja muun elinkeinotoiminnan laajoilla alueilla ympärillään. Mineraalien ja maa-ainesten ottamisessa tulee avolouhosten sijaan nopeasti edistää maanalaisten menetelmien käyttöä ympäristöhaitat minimoiden, ja toiminnanharjoittajilta on edellytettävä täydelliset etukäteisvakuudet pahimpienkin ympäristöriskien varalta.

* Teollisuuden ja yritystoiminnan valvontakäytäntöjä erityisesti ympäristöhaittojen osalta on muutettava siten, että haitan aiheuttajan omavalvonnan sijaan valvontatoimet suorittaa puolueeton taho toiminnanharjoittajan tietämättä niiden ajankohtaa. Viranomaisten on lisävahinkojen estämiseksi keskeytettävä aina välittömästi haittaa tai vaaraa aiheuttava toiminta.

* Yritysten ja kuluttajien ekologisten valintojen tekemistä sekä materiaalien kierrätystä tulee helpottaa.

* Valtiolla ja kunnilla tulee hankinnoissaan ja kilpailutuksissaan olla mahdollisuus painottaa ekologisuutta, kotimaisuutta ja lähituotantoa.

2) ASUINYMPÄRISTÖJEN TERVEELLISYYS, TURVALLISUUS JA VIIHTYISYYS

Asuinympäristöjen tulee olla turvallisia ja viihtyisiä, ja ne tulee suunnitella ihmisten terveyttä monipuolisesti tukevaksi kokonaisuudeksi.

* Rakennettu ympäristö, sen viheralueet, arkkitehtuuri ja yleinen esteettisyys vaikuttavat merkittävällä tavalla asukkaiden hyvinvointiin. Myös kaupunkilaiset tarvitsevat ympärilleen tilaa ja väljyyttä. Erityisesti kaupunkirakentamisen suunnitteluvaiheessa tulee hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän ympäristöterveyden ja ympäristöpsykologian asiantuntijoita.

* Kaupunkimetsiä tarvitaan pienilmaston pitämiseen terveellisenä, tulvariskien vähentämiseen ja pohjavesien tason säätelyyn, sekä tietenkin ihailtavaksi, kuljettavaksi ja stressin poistamiseen. Kaupunkeja kaavoitettaessa tulee pitää huolta siitä, että lähiluontoa on kunkin alueen asukasmäärä huomioiden riittävästi.

* Ympäristömelu on merkittävä terveyshaitta. Melun leviäminen on huomioitava erityisesti uusia asuinalueita ja liikenneväyliä suunniteltaessa, ja suunnittelun pohjaksi tulee ottaa uusin tutkimustieto melun terveysvaikutuksista.

* Haja-asutusalueilla on kaavoituksen ja lupamenettelyjen avulla huolehdittava siitä, ettei asuinalueiden läheisyyteen tuoda terveyshaittaa, kuten melua tai pölyä aiheuttavaa toimintaa tai teollisuutta.

* Rakentamisen laatua on valvottava riittävästi, ja rakennuttajien on annettava urakoitsijoille mahdollisuus ja aikaa tehdä työnsä huolellisesti. Näin estetään huonoista rakentamistavoista asukkaille aiheutuvat terveysongelmat ja vältytään turhalta korjausrakentamiselta.

* Jokaisen yksityiselämä ja kotirauha on turvattu perustuslailla. Aika ajoin on syytä määritellä uudelleen, millaisten tietojen saatavuus ja julkistaminen rikkoo yksityiselämän suojaa, ja millaiset häiriötekijät on katsottava kotirauhan rikkomiseksi.

* Turvallisessa yhteiskunnassa fyysisen koskemattomuuden ja omaisuuden suojan toteutumisesta on pidettävä huolta. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa tulee kuunnella asiasta vastaavia viranomaisia ja järjestää heille riittävät resurssit turvallisuusuhkien torjumiseen. Rikoksia ja onnettomuuksia ennalta ehkäiseviin toimiin tulee panostaa entistä paremmin jo siinä vaiheessa, kun tiedostetaan kohonnut riski niiden mahdollisuuteen.

* Suomen huoltovarmuudesta kriisitilanteiden varalta on huolehdittava panostamalla kotimaiseen energian- ja ruoantuotantoon.

3) IHMISTEN FYYSINEN JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI

Ihmisten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tulee edistää. Yleisen hyvinvoinnin vallitessa ihmiset ovat motivoituneita ja jaksavat osallistua myös yhteisönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen.

 * Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tulee nähdä tärkeimpänä keinona pitää huolta ihmisten terveydestä. Siihen tulee ohjata, kannustaa ja luoda mahdollisuudet niin kotona, oppilaitoksissa kuin työpaikoillakin. Jokaisella on oltava mahdollisuus riittävään uneen, luontaisen unirytmin noudattamiseen, terveelliseen ravintoon ja liikuntaan. Kun ihmisellä on osaamista ja mahdollisuudet pitää huolta itsestään, vältytään monilta terveysongelmilta ja niitä korjaavilta hoitotoimenpiteiltä myöhemmin.

* Liikunta ja kulttuuri ovat tärkeitä tasapainoisen kasvun ja kehityksen osa-alueita ja pitävät yllä fyysistä ja henkistä hyvinvointia koko elämän ajan. Mahdollisuudet niiden monipuoliseen harrastamiseen tulee olla iästä, taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta.

* Erilaisten teknisten laitteiden ja järjestelmien sekä kemiallisten valmisteiden käyttöönotossa ja käytön rajoittamisessa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Tuotteiden tutkimusta, markkinavalvontaa, hyväksymiskriteerejä ja testausstandardeja tulee kehittää terveyden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta.

* Kaikenlaiseen kiusaamiseen niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin työpaikoilla tulee puuttua tiukasti. Myös sosiaalinen media on nykyisin tärkeä osa ihmisten arkipäivää, ja siellä esiintyvään kiusaamiseen on puututtava. Keinoja siihen on etsittävä yhdessä palveluntarjoajien kanssa. 

* Sosiaaliturvan tulee olla sellaisella tasolla, että se auttaa selviytymään haastavissa elämäntilanteissa. Se on lähtökohtaisesti suunnattava vain sitä tarvitseville. Työnteon ja yrittämisen tulee aina olla selkeästi kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elämisen.

* Kaikilla iästä ja asuinpaikasta riippumatta tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhoitoon, hoivaan ja helposti saavutettaviin lääkäripalveluihin.

* Monin paikoin ihmiset joutuvat pakenemaan sotia ja vainoa. Meidän tulee auttaa hädässä olevia ja tukea rauhantyötä kriisialueilla. Pitkäaikaisten kriisien vaivaamien alueiden läheisyyteen tulee länsimaisella yhteistyöllä rakentaa pakenemaan joutuneille turvallisen ja tavoitteellisen elämän mahdollistava normaali yhteiskunta koulutus- ja työmahdollisuuksineen, jotta jatkossa tarvetta joutua pysyvästi kauas kotimaastaan ei enää olisi.

4) VASTUULLINEN YKSILÖNVAPAUS

Kaikilla on oltava oikeus ja vapaus tavoitella terveyttä, onnea ja menestystä. Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa tähän erilaiset yksilölliset ratkaisut. Toisaalta jokaisen on kannettava vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, lähimmäisistään ja ympäristöstä.

* Jokaisen ihmisen ja perheen on voitava lähtökohtaisesti päättää omista asioistaan.

* Vanhemmilla on oltava vapaus valita, miten perhe-elämä ja lasten hoitoon liittyvät asiat järjestetään. Vanhempia tulee myös kannustaa luottamaan omaan näkemykseensä siitä, miten juuri heidän lapsensa kasvatetaan turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Tarvittaessa vanhemmuuteen tulee olla saatavilla riittävää tukea.

* Sananvapaus antaa kaikille oikeuden sanoa mielipiteensä myös julkisesti joutumatta uhkailun tai kiusaamisen kohteeksi. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita oikeutta levittää toisesta ihmisestä valheellista tai loukkaavaa tietoa, ja tällaiseen tulee aina tiukasti puuttua.

* Sekä yksittäisen ihmisen että yritysten tulee kantaa vastuunsa yhteisestä ympäristöstämme. Ympäristön pilaamiseen ja roskaamiseen tulee puuttua riittävän painokkaasti.

5) KOKO SUOMEN PITÄMINEN ELINVOIMAISENA MUUTTAMALLA PAINOPISTETTÄ SUURKAUPUNKIKEHITYKSESTÄ MAAN TASAPAINOISEMPAAN KEHITTÄMISEEN SITEN, ETTÄ YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA IHMISTEN OIKEUS TERVEELLISEEN, TURVALLISEEN JA VIIHTYISÄÄN ELINYMPÄRISTÖÖN OVAT ETUSIJALLA

Suurkaupunkikehitys on liian yksipuolinen tapa järjestää suomalaisten asuminen, työnteko ja palvelut, eikä se yleensä ole ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva ratkaisu. Myös sen ekologisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia. Aluepolitiikkaa tulee kehittää siten, että ihmisillä on todellinen mahdollisuus valita asuinpaikkansa terveys- ja viihtyvyysnäkökohdat huomioiden. Yleinen hyvinvointi on myös niin yksilön itsensä kuin koko maan taloudellisen menestyksen edellytys.

* Erikokoisten yritysten, yksityisyrittäjien ja itsensä työllistäjien toimintaedellytyksiä pienissä kunnissa ja maaseudulla on parannettava. Minkään yrityksen toiminta ei kuitenkaan saa ympäristöhaittoja aiheuttamalla heikentää asumis- tai luonnonolosuhteita eikä viedä toimintaedellytyksiä alueen muilta yrityksiltä.

* Pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla yritystoiminnan ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen tulee yhdistää houkuttelevien palvelujen ja monipuolisen harrastustoiminnan edistämiseen.

* Koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen edellyttää hyviä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Myös haja-asutusalueilla sijaitsevat yritykset tarvitsevat menestyäkseen nopeat kulkuyhteydet joka puolelle maata ja maailmaa. Tie- ja rataverkko tulee pitää alueellisesti kattavana ja hyvässä kunnossa, ja lentoliikenteen säilyminen riittävällä tasolla tulee turvata. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat yrityksille ja etätyötä tekeville ehdoton edellytys.

* Suomalaista kulttuuriperintöä on vaalittava ja vähemmistökieltemme säilyminen turvattava.

6) IHMISTEN OIKEUS TULLA KUULLUIKSI, ARVOSTETUIKSI JA ASIANMUKAISESTI KOHDELLUIKSI TAUSTASTAAN, TYÖSTÄÄN JA ELÄMÄNKATSOMUKSESTAAN RIIPPUMATTA

Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti niin yksityiselämässään, työssään kuin kansalaisena ja kuluttajanakin. Toisten ihmisten kuunteleminen aidosti välittäen, ja asioiden katsominen myös heidän näkökulmastaan auttaa yleensä löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut hyvässä yhteisymmärryksessä. Työelämässä työn vaativuuden ja palkkatason tulee kohdata.

* Jokaisella tulee olla vapaus uskoa tai olla uskomatta, ja omaa uskontoaan tulee voida harjoittaa joutumatta arvostelun kohteeksi.

* Työ- ja opiskelupaikkaa, virkaa tai luottamustehtävää haettaessa valinta tulee tehdä hakijan osaamisen, kokemuksen ja muun soveltuvuuden perusteella. Ikä tai mikään muukaan henkilökohtainen ominaisuus ei saa muodostua valinnan esteeksi, mikäli hakija on tehtävään muuten soveltuva.

* Eri kansallisuuksia edustavat ihmiset ovat jo vuosikymmeniä olleet luonteva osa opiskelu- ja työelämäämme. Yhteiskunnan on kaikin tavoin pidettävä huolta siitä, että positiivinen suhtautuminen vieraisiin kulttuureihin voi jatkossakin säilyä.

* Osaavan työvoiman muuttoliikettä Suomesta tulee hillitä huolehtimalla kilpailukykyisestä palkkatasosta ja mahdollisista muista työntekijälle suunnatuista etuisuuksista.

7) EKOLOGISESTI, SOSIAALISESTI JA TALOUDELLISESTI KESTÄVÄN YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN

Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa ihmisille erilaisia tapoja itsensä työllistämiseksi ja osaamisensa kehittämiseksi. Talouskasvu ei kuitenkaan voi pohjautua luonnon ja ihmisen elinympäristöjen riistämiseen ja tuhoamiseen, vaan kasvutavoitteet tulee suhteuttaa ympäristön kantokykyyn.

* Maailmanlaajuisesti on käynnistynyt nopea siirtyminen fossiilisista polttoaineista muihin energiamuotoihin. Tämä on tuottanut aivan uusia innovaatioita ja yritystoimintaa, ja myös Suomella on tässä ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää ympäristön hyvinvointi ja talouden kilpailukyky.

* Suomessa on vahvat puuteollisuuden ja -rakentamisen perinteet, ja alalla on tällä hetkellä hyviä visioita vientituotteiden kehittämiseen. Puu sitoo sisältämänsä hiilen koko elinajakseen, joten pitkäikäisen puutuotteen valmistaminen tai puurakennuksen rakentaminen on samalla ympäristö- ja ilmastoteko.

* Ympäristöystävällisen rakentamisen mahdollisuudet tulee huomioida kattavasti alan oppilaitosten koulutusohjelmissa.

* Metsätaloutta voidaan harjoittaa myös luonnon monimuotoisuutta säilyttäen. Mahdollisuuksista talousmetsien kestävään käyttöön tulee jakaa lisätietoa.

* Teollisuustuotantoa tulee ohjata suuntaan, jossa valmistettavat tuotteet ovat ekologisia, pitkäikäisiä ja kierrätettäviä.

* Puhtaaseen ja luonnonmukaiseen kotimaiseen maatalous- ja elintarviketuotantoon tulee kannustaa, ja siihen tähtäävää koulutusta on oltava hyvin tarjolla alan oppilaitoksissa. Hyvin tuotteistettuna ja markkinoituna ala luo uusia mahdollisuuksia Suomen ulkomaankaupalle.

* Eläintuotannossa tulee edistää luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä, jotta myös eettiset näkökohdat tulevat otetuiksi huomioon entistä paremmin. Turkistarhauksesta tulee luopua, koska tarhattujen eläinten mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen on täysin estetty. Turkistarhauksen tilalle on kehitettävä yhdessä alan yrittäjien kanssa uusia yrittämisen mahdollisuuksia.

* Erilaiset taidemuodot ovat osa jokaisen ihmisen elämää niin arjessa kuin juhlassa. Taiteen tekijöiden mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan tulee edistää. Ympäristön kannalta taiteesta nauttiminen on ekologinen tapa kuluttaa, koska siitä ei aiheudu juurikaan ympäristökuormitusta.

* Tarvitsemme lisää työpaikkoja. Työpaikat syntyvät, kun yritykset investoivat ja palkkaavat samalla lisää henkilöstöä. Jotta investoinnit saadaan kasvuun, yritysten liiketoimintaympäristön, kuten lainsäädännön, verotuksen ja työvoiman saatavuuden, on oltava pitkällä aikavälillä mahdollisimman ennustettava.

* Yritystoiminnan huomattavat oheiskulut (ALV, YEL, työllistämisen sivukulut, verotus, toimitilakulut) haittaavat erityisesti mikroyritysten syntymistä, niiden menestymistä ja kasvamista, sekä itsensä työllistäjien mahdollisuuksia. Myös suuremmissa yrityksissä oheiskulut rajoittavat investointeja ja siten työllistämistä. Oheiskuluja tulee karsia ja yhteisöverotus pitää kilpailukykyisellä tasolla muihin maihin verrattuna.

* Osaavan henkilöstön löytäminen on yksi yritysten kasvun esteistä. Avainasemassa on koulutuksen järjestäminen erityisesti uusilla nousevilla aloilla sekä koulutetun työperäisen maahanmuuton helpottaminen.

* Maahanmuuttoon usein liitettävien halpatyömarkkinoiden syntyminen tulee Suomessa estää.

* Iäkkäämmän työvoiman palkkaamiseen on kannustettava helpottamalla edelleen työnantajalle siitä toisinaan aiheutuvia lisäkuluja.

8) LAADUKKAAN KOULUTUKSEN JA TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN

Suomalainen opiskelu ja osaaminen ovat jo pitkään olleet maailman huipputasoa. Tästä tasosta on pidettävä kiinni. Osaaminen on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ehdoton edellytys.

* Jokaisella tulee olla mahdollisuus valita itselleen parhaiten soveltuva koulutusala, ja koko maassa on oltava tasokas oppilaitosten verkosto. Kun opinnot voi suorittaa itselleen sopivana ajankohtana ja sopivassa tahdissa, opiskelu on motivoitunutta ja päämäärätietoista. Jotkut tarvitsevat välivuoden tai -vuosia valmistautuakseen tulevaan, jotkut haluavat opiskella vielä aikuisena paljon uutta. Kaikenlaisten opintopolkujen, myös opiskelun yhdistämisen työelämään tulee olla mahdollisia. 

* Koululaisten ja opiskelijoiden jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Yksilölliset valinnanmahdollisuudet oman opintopolun järjestämisessä auttavat jaksamaan.

* Yksi yritysten investointien ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymisen este on osaavan henkilöstön löytäminen. Avainasemassa ongelman ratkaisemisessa on koulutus. Uusien, nousevien alojen koulutustarjontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

* Tutkijoiden siirtymistä ulkomaille tulee hillitä luomalla mahdollisuudet laadukkaaseen tutkimustyöhön Suomessa.

9) LAINSÄÄDÄNNÖN, KUNTIEN HALLINTOSÄÄNTÖJEN JA ERILAISTEN SOPIMUSTEN UUDISTAMINEN SITEN, ETTÄ IHMISET VOIVAT KOKEA TULEVANSA OIKEUDENMUKAISESTI KOHDELLUIKSI, JA ETTÄ HEILLÄ ON MAHDOLLISUUS OSALLISTUA JA VAIKUTTAA ITSEÄÄN KOSKEVIIN ASIOIHIN

Jokaisen täytyy voida luottaa siihen, että yhteiskuntajärjestelmä toimii tasa-arvoisesti ja että apua tai tietoa tarvitessaan sitä myös helposti saa. Valtion ja kuntien hallintoelimet, kunnalliset palvelut, terveydenhuoltojärjestelmä ja oikeuslaitos ovat olemassa ihmisten auttamista varten.

* Ihmisten perustuslaissa määriteltyjen oikeuksien tulee toteutua myös käytännössä.

* Valtiollisen ja kunnallisen päätöksenteon, viranomaiskäsittelyjen ja sosiaalipalvelujen tulee toimia inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisen tulee saada tarvitsemaansa apua sitä pyytäessään joutumatta taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Järjestelmä ei voi olla sellainen, että ihminen jää ilman apua, mikäli ei vaikean tilanteensa vuoksi jaksa tähän taisteluun ryhtyä.

* Tuomioistuinten ja hallinto-oikeuksien päätösten tulee vastata yleistä oikeustajua, ja kaikilla varallisuudesta riippumatta tulee olla mahdollisuus hakea itselleen oikeutta pelkäämättä oikeudenkäyntikuluja.

* Verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja kannustavaa.

* Erilaiset valintatilanteissa käytettävät kiintiöt ovat perusteltuja vain joissakin erityistapauksissa. Kiintiöjärjestelmä ei takaa parasta mahdollista osaamista, eikä se myöskään edusta tasa-arvoa. Kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa riippumatta sukupuolesta, kielestä tai mistä tahansa muusta kiintiöiden perusteena olevasta henkilökohtaisesta ominaisuudesta.

* Eduskuntavaalien ääntenlaskutavan on oltava sellainen, että huomattavan paljon ääniä saaneet tulevat aina myös valituiksi.

* Euroopan Unionin tulee olla itsenäisten valtioiden liitto, jossa valtioiden kansallinen päätösvalta säilyy. EU:n ja rahaliiton etuja ja haittoja tulee tarkastella avoimesti ja keskustella niiden vaikutuksista niin ympäristönsuojeluun, Suomen talouteen, elinkeinorakenteeseen kuin eri aloilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiin. Myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia EU-tasolla on hyvä pohtia.

* Vapaakauppasopimusten riskit etenkin ympäristönsuojelun näkökulmasta tulee analysoida avoimesti. Sopimuksia ei tule solmia avaamatta päättäjille ja kansalaisille selkeästi, millaisia niiden seuraukset voivat olla.

* Eläinsuojelulain on turvattava niin lemmikki-, tuotanto- kuin koe-eläinten hyvinvointi. Lainsäädännössä lemmikkieläimiä ei tule nykyisellä tavalla rinnastaa esineeseen. Eläinkokeet on korvattava muilla koemenetelmillä aina kun se on mahdollista. Vain ihmisen terveyden kannalta aivan välttämättömät eläinkokeet tulee sallia, ja koe-eläiminä käytettäville eläimille on järjestettävä mahdollisimman hyvät mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen.

10) AVOIMUUS, AVARAKATSEISUUS JA YHTEISTYÖ KAIKKIEN POLIITTISTEN PUOLUEIDEN JA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA

Ympäristöpuolue on tarkoitettu toimintaympäristöksi monenlaisille ihmisille. Teemme hyvää yhteistyötä puolueen päätavoitteiden saavuttamiseksi toistemme yksilöllisiä näkemyksiä arvostaen ja kunnioittaen. Tavoitteenamme on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden välinen sopuisa yhteistyö, jossa tarvittavat asiantuntijavoimat saadaan aina käyttöön meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.

* Erilaisuus ja erilaiset elämänkatsomukset lisäävät ymmärrystä elämästä, toisista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Ne eivät saa estää meitä toimimasta yhdessä tärkeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.

* Yhdessä tehtävien päätösten tulee koitua kaikkien suomalaisten yhteiseksi hyväksi taustasta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

* Päätöksentekoon tulee osallistaa aina myös ruohonjuuritasoa politiikan ulkopuolelta, koska käytännön asiantuntijuus ja usein myös hyvät ratkaisuvaihtoehdot piilevät juuri siellä.