1 § NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELET
Yhdistyksen nimi on Ympäristöpuolue ry., ruotsiksi Miljöpartiet rf. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi.
2 § PUOLUEEN TARKOITUS
Puolueen tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin ja valtiollisiin asioihin nojautumalla tutkittuun tietoon ja kokemusasiantuntijuuteen.
Toiminnan lähtökohtana ovat seuraavat tavoitteet:
1) Luonnonympäristöjen suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
2) Asuinympäristöjen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys.
3) Ihmisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.
4) Vastuullinen yksilönvapaus.
5) Koko Suomen pitäminen elinvoimaisena muuttamalla painopistettä suurkaupunkikehityksestä maan tasapainoisempaan kehittämiseen siten, että ympäristönäkökohdat ja ihmisten oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön ovat etusijalla.
6) Ihmisten oikeus tulla kuulluksi, arvostetuksi ja asianmukaisesti kohdelluiksi taustastaan, työstään ja elämänkatsomuksestaan riippumatta.
7) Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yritystoiminnan edistäminen.
8) Laadukkaan koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen edistäminen
9) Lainsäädännön, kuntien hallintosääntöjen ja erilaisten sopimusten uudistaminen siten, että ihmiset voivat kokea tulevansa oikeudenmukaisesti kohdelluiksi, ja että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
10) Avoimuus, avarakatseisuus ja yhteistyö kaikkien poliittisten puolueiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
3 § TOIMINTA JA SEN YLLÄPITÄMINEN
Puolue osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan
– ottamalla osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun eri foorumeilla
– harjoittamalla julkaisutoimintaa
– järjestämällä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia
– asettamalla ehdokkaita kunnallisiin, alueellisiin, valtiollisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.
Toimintansa tukemiseksi puolue voi
– kerätä liittymis- ja jäsenmaksuja
– vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
– ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta
– toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan erilaisia keräyksiä ja arpajaisia
– harjoittaa muuta puolueen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa
4 § PUOLUEEN JÄSENET
Puolueella voi olla varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.
Puolueen varsinaisen jäsenen on oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt hyvämaineinen Suomen kansalainen, joka ei ole toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen.
Kannatusjäsenen on oltava täyttänyt vähintään 15 vuotta. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta puolueen kokouksissa eikä hän voi asettua ehdolle puolueen tehtäviin.
Kunniajäsenet kutsuu puolueen hallitus.
5 § JÄSENEKSI LIITTYMINEN JA JÄSENMAKSU
Puolueen jäseneksi haetaan puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella. Päätöksen jäsenyydestä tekee puoluehallitus.
Puolueen jäseneltä peritään vuosittainen jäsenmaksu, jonka suuruudesta päättää puoluekokous. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
6 § JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN
Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen
– on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta
– on menettelyllään toiminut puolueen tarkoitusta vastaan ja/tai muulla tavoin aiheuttanut sille merkittävää haittaa.
– ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
– on ehdolla toisen puolueen listoilla vaaleissa
– on eronnut Ympäristöpuolueen eduskuntaryhmästä
Eroavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat asianmukaiseen eroilmoitukseen, ja erotettavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat puoluehallituksen erottamispäätöksellä.
7 § TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN
Puolueen toiminnan alueellisesta järjestämisestä vastaavat puoluehallituksen nimeämät puolueen paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt.
Paikallisyhdistykset
Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta. Paikallisyhdistyksen jäsenten on oltava hyvämaineisia Suomen kansalaisia.
Paikallisyhdistyksen tehtävänä on
– edustaa puoluetta toiminta-alueellaan
– asettaa puolueen ehdokkaat kunnallisiin vaaleihin
– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
Piirijärjestöt
Piirijärjestön toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piirijärjestön jäseniä ovat sen toiminta-alueen paikallisyhdistykset. Piirijärjestön tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan. Piirijärjestön jäsenenä saa olla vain yhdistys, jonka jäsenet ovat hyvämaineisia Suomen kansalaisia.
Piirijärjestön tehtävänä on
– edustaa puoluetta toiminta-alueellaan
– asettaa puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleihin
– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
8 § PUOLUEHALLITUS
Puolueen asioita hoitaa 3-8 -jäseninen puoluehallitus. Puoluehallituksen puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi, ja puoluehallituksen varapuheenjohtajaa puolueen varapuheenjohtajaksi.
Puoluehallituksen jäsenten määrän (3-8) päättää puoluekokous. Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut puoluehallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puoluehallituksen toimikausi alkaa ja päättyy vuosikokouksessa.
Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii. Puoluehallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään 3 vrk ennen kokousta, mutta kiireellisiä asioita käsittelemään se voidaan kutsua koolle myös ilman määräaikaa. Kokoukset voidaan järjestää tai niihin voidaan osallistua myös etäyhteyksin.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluesihteerillä on puoluehallituksen kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla, puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä sekä puolueen kunniajäsenillä on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:
– johtaa puolueen toimintaa
– huolehtia puoluekokousten päätösten täytäntöönpanosta
– päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä
– hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa ja poliittisia ohjelmia, jotka hyväksyy puoluekokous
– tehdä aloitteita puoluekokoukselle
– suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja
– vastata puolueen vaalikampanjasta valtakunnallisella tasolla
– päättää vaaliliitoista
– asettaa puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleihin kuultuaan piirijärjestöjä
– nimetä paikallisyhdistykset, määrätä niiden toiminta-alueet ja vahvistaa niiden säännöt
– nimetä piirijärjestöt ja vahvistaa niiden säännöt
– valita puoluesihteeri
– päättää kuka toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli hän on tilapäisen esteen vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– valita uusi henkilö puoluesihteerin tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– valita puolueen palvelukseen tarpeelliset muut toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä
– valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä
– hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenet
– päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet
– nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niiden puheenjohtaja ja jäsenet
– nimetä edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista puolueelle on tullut nimityspyyntö.
– nimetä edustajat kunta-alan valtakunnallisiin luottamuspaikkoihin
– nimetä edustajat tärkeimpiin tiedotusvälineiden vaalitentteihin
– päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä
– vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta
– hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät
9 § PUOLUEKOKOUKSET
Sääntömääräinen puoluekokous pidetään vuosittain puoluehallituksen määräämänä ajankohtana tammi-syyskuussa.
Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokous koolle vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta toimittamalla kutsu jäsenille sähköpostitse tai sen puuttuessa kirjeitse, sekä ilmoittamalla siitä puolueen verkkosivuilla. Puoluekokouksen koollekutsumisesta sekä puoluekokouksen ajasta ja paikasta päättää puoluehallitus.
Puoluekokoukseen voi osallistua puoluehallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Osallistumismahdollisuudesta ilmoitetaan kokouskutsussa.
Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu. Puolueen jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä on puoluekokouksessa läsnäolo-, esitys-, puhe- ja äänioikeus.
Puoluekokouksissa jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Puoluekokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Puoluekokouksen tehtävänä on:
– hyväksyä puolueen periaateohjelma ja poliittiset ohjelmat
– hyväksyä puolueen strategia
– valita joka toinen vuosi puolueen puheenjohtaja (= puoluehallituksen puheenjohtaja), puolueen varapuheenjohtaja (= puoluehallituksen varapuheenjohtaja) sekä puoluehallituksen muut jäsenet
– vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
– vahvistaa toimintasuunnitelma
– päättää jäsenmaksusta
– valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt, tai yksi tilintarkastusyhteisö.
– käsitellä aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty puoluehallitukselle tai jotka puoluehallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi
– valita puolueen ehdokas presidentinvaaleihin
– käsitellä muut asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Vaalikelpoisia puoluehallitukseen ovat henkilöt, joita jokin henkilöjäsen on esittänyt kyseisen toimielimen jäseneksi puoluekokoukseen mennessä. Puoluekokouksessa voidaan nimetä myös muita ehdokkaita.
Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä puoluehallituksen jäsenten toimikausi alkaa heti valinnan jälkeen.
Puoluekokouksessa käytävissä vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jossa puoluekokouksen äänioikeutettu henkilöjäsen voi antaa yhden äänen valitsemalleen ehdokkaalle, ja valituksi tulee enintään niin monta jäsentä kuin puoluekokous on päättänyt puoluehallituksen jäsenten enimmäislukumääräksi.
Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa ratkaistaan arpomalla.
Puoluekokouksen henkilövaalit käydään suljettuna lippuäänestyksenä.
Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen paikallis- ja piirijärjestöt, vähintään neljä puolueen henkilöjäsentä yhdessä, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puolueen eduskuntaryhmä sekä puolueen edustajat Euroopan parlamentissa.
Puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 60 vuorokautta ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi puoluekokouksen päätöksiksi.
Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot toimitetaan puoluekokoukseen ilmoitetuille jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.
Mikäli puolueen jäsen haluaa saada jonkin asian puoluekokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun, kuitenkin vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.
Ylimääräinen puoluekokous pidetään, jos kokouksessa niin päätetään tai puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) puolueen äänioikeutetuista jäsenistä sitä puoluehallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuuden (6) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
10 § EHDOKKAIDEN ASETTAMINEN VAALEIHIN
Puolueen ehdokkaat kuntavaaleihin asettaa puolueen paikallisyhdistys jäsenäänestyksen perusteella, tai paikallisyhdistyksen puuttuessa alueella toimiva piirijärjestö, tai sen puuttuessa puoluehallitus.
Puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleihin ja aluevaaleihin asettaa puolueen piirijärjestö jäsenäänestyksen perusteella, tai piirijärjestön puuttuessa puoluehallitus.
Vaaliliitoista kaikissa vaaleissa päättää puoluehallitus
11 § EDUSKUNTARYHMÄ
Puolueen eduskuntaryhmän muodostavat puolueen listoilta eduskuntavaaleissa valituksi tulleet kansanedustajat sekä ne kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä myöhemmin hyväksyy jäsenikseen.
Eduskuntaryhmä nimeää edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin, hallintoneuvostoihin ja vastaaviin tahoihin, joista nimityspyyntö on tullut eduskuntaryhmälle.
12 § PUOLUEEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Puolueen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja yhdessä puoluesihteerin, rahastonhoitajan tai muun hallituksen nimeämän henkilön kanssa. Hallitus voi myös antaa henkilölle yksin oikeuden kirjoittaa puolueen nimi.
13 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja muut tarpeelliset asiakirjat on annettava tilintarkastajan/ toiminnantarkastajan tarkistettavaksi viimeistään 1 kuukausi ennen puoluekokousta. Tilintarkastajan/ toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen puoluekokousta.
14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA PUOLUEEN PURKAMINEN/LAKKAUTTAMINEN
Näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä, mikäli sääntömuutoksesta tai purkamisesta on ilmoitettu kokouskutsussa.
Puolueen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
15 § YHDISTYS- JA PUOLUELAIN SÄÄNNÖKSET
Tilanteisiin, joihin näistä säännöistä ei löydy erikseen määräystä, sovelletaan yhdistys- ja puoluelakia.